Osoite: Kaivokatu 2
Jos reitin aloittaa Rautatientorin suunnalta, Candy Housea ei voi olla huomaamatta. Lux Helsinkiä varten toteutettava teos kuorruttaa Ateneumin julkisivun voimakkailla väriyhdistelmillä ja toivottaa yleisön tervetulleeksi Lux Helsinkiin. Iloinen ja näyttävä teos on toteutettu energiatehokkaasti led-valonlähteillä.
Kuva: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Sun Effects on helsinkiläinen valoon ja visualisointeihin keskittynyt suunnittelu- ja tuotantokollektiivi. Sun Effects on vastannut Lux Helsingin ohjelmistosta, tuotannosta ja toteutuksesta vuodesta 2012 lähtien. Kollektiivin muita projekteja ovat mm. Flow Festival, startup-tapahtuma Slush ja Linnanmäen valokarnevaali. Sun Effectsin töitä on nähty yli kolmessakymmenessä maassa ja viidellä mantereella.
Osoite: Kaivokatu 2
Frontiers pohtii, ymmärrämmekö maailmaa yksityiskohtien vai kokonaiskuvan kautta. Teos kutsuu katsojan muodostamaan oman tulkintansa. Ovatko teoksen visuaaliset viittaukset eletyn elämän merkkejä, kauan sitten kadonneen kielen palasia vai sodan runtelemien rakenteiden jäänteitä?
Teoksen elementtejä ovat lukuisat nuottitelineille asetellut kohokuvat eli reliefit, videoprojisointi sekä äänimaisema. Teos tuo mieleen orkesterin: eri elementit käyvät teoksessa vuoropuhelua toistensa kanssa. Reliefien visuaaliset ominaisuudet nousevat esiin, muuntuvat ja kätkeytyvät videoprojisoinnin kuvakielen sekä valojen ja varjojen jatkumossa.
Teoksen ovat toteuttaneet yhdessä kuvanveistäjä Jarmo Vellonen, mediataiteilija Marikki Hakola, äänisuunnittelija Epa Tamminen ja muusikko Jone Takamäki.
Installaatio sai ensiesityksensä SUOMESTA-galleriassa Berliinissä vuonna 2014. Lux Helsingissä teos on esillä ensimmäistä kertaa Suomessa.
Teos on nähtävissä Ateneumissa ilman museon sisäänpääsymaksua. Teos löytyy Ateneumin sisäpihalta pohjakerroksesta, museokaupan läheltä. Teoksen kesto on 15 minuuttia ja se on nähtävillä tauotta.
Ateneumin näyttelysalit, Henri Cartier-Bresson -näyttely sekä kokoelmasalit ovat auki festivaalin ajan klo 10-20 (liput 13/11 €).
Esitysaika: 17-22
Jarmo Vellonen (s. 1958) on porvoolainen, kansainvälisesti palkittu kuvanveistäjä. Vellosen teoksia on nähty lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä kotimaassa ja ulkomailla Japania ja Yhdysvaltoja myöten.
Marikki Hakola (s. 1960) on porvoolainen mediataiteilija ja elokuvaohjaaja. Hakola on eurooppalaisen videotaiteen palkittu uranuurtaja, jonka monipuolisia teoksia on esitetty laajasti kansainvälisillä festivaaleilla, taidemuseoissa, tapahtumissa ja televisiokanavilla.
Epa Tamminen (s. 1958) on porvoolainen valo- ja äänisuunnittelija, joka on toteuttanut soundtrackeja lukuisiin kansainvälisesti palkittuihin lyhytelokuviin, animaatioihin, mediainstallaatioihin ja dokumenttielokuviin. Tamminen on työskennellyt myös orkesterimusiikin sekä teatterin ja tanssin parissa.
Jone Takamäki (s. 1955) on helsinkiläinen, kansainvälisesti palkittu muusikko ja säveltäjä sekä improvisoidun musiikin mestari. Takamäki on soittanut monissa orkestereissa ja toteuttanut musiikkia mm. elokuviin sekä tanssi- ja teatteriesityksiin. Takamäen instrumentteja ovat mm. saksofonit, duduk, shakuhachi ja hocchiku.
Osoite: Kaivokatu 2
11,5 Hz on tutkielma siitä, kuinka hyppynarua pyörittämällä ja valon avulla voidaan luoda erilaisia muotoja. Liikkuva valoviiva hämää katsojaa ja sen jättämä jälkikuva piirtää tilaan kaksi valopalloa.
Teoksen valokuitukaapelia pyörittää sähkömoottori, jonka nopeutta säätää taajuusmuuttaja. Pyörimisnopeus määrää valokuidun muodostaman muodon. Tässä teoksessa taajuudeksi on valittu 11,5 hertsiä, joka vastaa pyörimisnopeutta 345 kierrosta minuutissa.
Pelkistetty teos vaatii tilaa ympärilleen, joten Ateneumissa se nähdään arvoisessaan miljöössä. Kolmannen kerroksen tasanteelle pääsee kävelemällä Ateneumin pääaulan portaita ylös asti. Teos on nähtävissä Ateneumissa ilman museon sisäänpääsymaksua.
Ateneumin näyttelysalit, Henri Cartier-Bresson -näyttely sekä kokoelmasalit ovat auki festivaalin ajan klo 10-20 (liput 13/11 €).
Teos on nähty aikaisemmin osana Lux Helsingin oheisohjelmaa Design Forum Showroomissa vuonna 2015.
Kuva: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Kai van der Puij (s. 1969) on Helsingissä asuva suunnittelija. Muotoilun ja arkkitehtuurin parissa työskentelevä suunnittelija on valmistunut sisustusarkkitehdiksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja arkkitehdiksi Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta.
Osoite: Yliopistonkatu 3
Loopy Lou on teos liikkeen kauneudesta. Teos on hyppynarua hyppäävä hahmo, jonka liikkeet muodostuvat vain muutaman led-valon avulla. Valoveistos toimii mistä suunnasta tahansa katsottaessa. Antaudu mukaan hyppynarun hypnotisoivaan liikkeeseen – ja tunne itsesi lapseksi jälleen!
Teos on omistettu taiteilijan tyttärelle, jonka liikkeet tallennettiin teosta varten hänen ollessaan kahdeksanvuotias. Tyttären tuntevien henkilöiden mukaan Loopy Loun liikkeet ovat selkeästi tunnistettavissa.
Loopy Lou on ollut esillä aikaisemmin Staro Rīga -valofestivaalilla vuonna 2014.
Esitysaika: 17-22
Rémi Brun (s. 1964) asuu ja työskentelee Pariisissa. Brun on omien sanojensa mukaan ”liiketeknikko” (movement engineer), joka on erikoistunut liikkeen vangitsemiseen jo yli 20 vuoden ajan. Hän näkee liikkeen omana materiaalinaan irrallisena sen merkityksestä, muodosta, äänestä ja väristä. Brunin liikeveistoksissa voi nähdä esimerkiksi ballerinan piruetin tai saalistavan pantterin pinkaisun.
Osoite: Yliopistonkadun ja Unioninkadun risteyksessä
Kun mielikuvitus saa vallan, arkisetkin asiat saavat uusia ulottuvuuksia. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi rakennukset. Megamap on kokoelma tarinoita näistä elementeistä ja ulottuvuuksista. Teos avaa katsojan aistit ja ruokkii mielikuvitusta, jolloin tutut asiat voi nähdä pintaa syvemmältä.
Mahtipontisen tilausteoksen toteutuksessa käytetään videomappaus-tekniikkaa, jonka avulla on toteutettu paljon vastaavia videotaideteoksia ulkomailla. Useat näistä teoksista ovat toimineet Megamapin innoittajina. Samalla tekniikalla toteutettuja teoksia on nähty Suomessa aikaisemmin vain muutama.
Tuomiokirkon tapulista tehdään tarkka 3D-mallinnus, joka toimii pohjana monipuoliselle sisällöntuotannolle. 3D-animaation perspektiiviä hallitsemalla voidaan luoda yllättävän kolmiulotteista sisältöä kaksiulotteiseen pintaan. 3D-animaatio toistetaan suuritehoisella projektorilla tapulin koko seinäpintaan.
Teoksen äänimaisemassa hyödynnetään tunnettuja klassisen musiikin teoksia omaperäisellä tavalla.
Megamapissa kuultavat teokset esitysjärjestyksessä:
Mussorsky - Night on a Bald Mountain
Dvorak - Symphony No.9 4th Movement
Strauss - Also Sprach Zarathustra
Bach - Toccata and Fugue in D-Minor
Barber - Adagio for Strings
Wagner - Ride of the Valkyries
Prokofiev - Dance of the Knights
Intro, äänitehosteet & remiksaus: Shader
Teos on nähtävillä tauotta ja sen kesto on seitsemän minuuttia. Teoksen toteuttava yritys Shader Oy on Lux Helsingin partneri.
Kuva: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Shader on kolmen hengen tuotantotiimi, joka tapasi jo opiskeluaikana. Helsinkiläis-rovaniemeläisen kolmikon vahvuus on moniosaaminen digitaalisissa tuotannoissa. Osaaminen pohjautuu pitkän linjan harrastuneisuuteen: tekijöiltä löytyy kokemusta visuaalisista taiteista ja digitaalisista työvälineistä 90-luvun alusta saakka.
Pekka Tavi (s. 1979, Kangasala) on animaattori ja mallintaja.
Mikko Kunnari (s. 1979, Kemijärvi) on kuvataiteilija, joka on keskittynyt työssään 3D-visualisointiin. Kunnari vapaapainii perinteisen ja digitaalisen kuvailmaisun välillä, tuoden esiin tunnelmia ja tuntemuksia esteettisin keinoin.
Timo Yliräisänen (s. 1975, Kemijärvi) on tuottaja ja audiovisuaalinen generalisti, joka on kiinnostunut taiteessa ihmisen ja teknologian kohtaamisesta. Yliräisänen haluaa tehdä taidetta, jonka kokemiseen kaikki voivat osallistua.
Osoite: Unioninkatu 29
Ilon kuvia kutsuu rauhoittumaan keskelle Senaatintoria. Kahdeksan taiteilijaa toteuttavat teokseen kukin yhden kuvan, jotka heijastetaan vuorotellen Tuomiokirkon pintaan. Ilon kuvia käsittelee ilon tunnetta eri näkökulmista. Äänetön teos valmistuu Lux Helsinkiä varten.
Teosta katsoessa yleisö saa vertailla eri taiteilijoiden tulkintoja ilosta. Teossarjan taiteilijat työskentelevät taiteen eri lajien välimaastossa: mukana ovat valokuvaaja Stefan Bremer, valokuvaaja Eeva Hannula, taidemaalari Henna Jula, mediataiteilija Heta Kuchka, taidegraafikko Visa Norros, taidemaalari Maiju Salmenkivi, valosuunnittelija Petri Tuhkanen ja taidemaalari, sarjakuvataiteilija Katja Tukiainen. Teoksen kuraattori on valosuunnittelija Mia Kivinen.
Teos toteutetaan perinteisen projisointitekniikan avulla. Jokainen taiteilija toteuttaa ensin kuvan haluamallaan tekniikalla, jonka jälkeen kuva siirretään digitaaliseen muotoon. Kuva jaetaan useaan eri diaprojektorin kaltaiseen suurkuvaprojektoriin, joista yhtä aikaa heijastamalla saadaan aikaan kokonainen kuva.
Saksalainen taiteilijapari Casa Magica piti taiteilijoille lokakuussa 2015 työpajan siitä, mitä on otettava huomioon, kun tehdään taideteosta Tuomiokirkon suureen pintaan. Taiteilijapari toteutti Emergence-teoksen Tuomiokirkkoon vuoden 2013 Lux Helsingissä.
Teoksen kesto on kahdeksan minuuttia ja se on nähtävillä tapahtuman ajan tauotta.
Kuvat Maiju Salmenkiven, Stefan Bremerin, Katja Tukiaisen, Eeva Hannulan ja Heta Kuchkan teoksista: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Stefan Bremer (s. 1953) on suomalaisen valokuvauksen keskeisimpiä nimiä. Bremerin monipuoliseen tuotantoon kuuluu niin kuvajournalismia, dokumentarismia kuin valokuvataidettakin. Bremerin aiheita ovat olleet muun muassa Helsinki, alakulttuurit ja politiikka.
Valokuvaaja Eeva Hannulan (s. 1983) kuvat lähestyvät epävarmuutta eri näkökulmista. Työllään Hannula pyrkii ravistelemaan asioiden perusolemusta ja muuttamaan niiden jokapäiväistä merkitystä.
Taidemaalari Henna Julan (s. 1990) maalausten aiheina on luonto. Siveltimen vetojen suunta ja nopeus ovat nähtävillä teoksissa. Teoksissa kokonaisuudet tulevat esiin ja hälventyvät – jotain rakentuu ja hajoaa samanaikaisesti.
Mediataiteilija Heta Kuchka (s. 1974) työskentelee videon, valokuvan ja installaation parissa. Kuchkan teokset nostavat esiin keskusteluja identiteetistä, viestinnästä, mediasta ja yhteiskunnasta humoristisella otteella.
Taidegraafikko Visa Norros (s. 1960) työskentelee metalligrafiikan parissa yhdistäen grafiikan ja maalauksen mahdollisuuksia. Norroksen teokset ovat abstrakteja, mutta luonto ja maisema ovat niissä jollain tavalla läsnä.
Taidemaalari Maiju Salmenkiven (s. 1972) ekspressionistisissa maisemissa fantasia kohtaa todellisuuden. Salmenkiven värikkäiden maalausten aiheita ovat usein arkiset havainnot, mutta myös globaalit uutiskuvien ilmiöt.
Petri Tuhkanen (s. 1980) on työskennellyt monipuolisesti esittävän taiteen parissa valo- ja videosuunnittelijana sekä lavastajana. Tuhkasen meren ja taivaan välissä olevista väreistä kertova valoteos ”Sinisten välissä” on nähty aikaisemmin Lux Helsingissä.
Taidemaalari ja sarjakuvataiteilija Katja Tukiainen (s. 1969) on tullut tunnetuksi vaaleanpunaisista maalauksistaan, joissa toistuvat tyttömäiset hahmot ja eläimet. Kerronnalliset teokset ovat viime vuosina saaneet tummempia sävyjä.
Osoite: Sofiankatu
He olivat täällä herättää Torikortteleissa aikoinaan asuneet ihmiset eloon. Alexander Reichsteinin mukaan ihmiset eivät koskaan katoa jäljettömiin: kauan sitten puhutut sanat, askeleet ja hengitys kuuluvat edelleen. Jo kauan sitten kuolleet henkilöt kuljeskelevat puutarhassa, tapaavat toisiaan salongissa ja hengittävät raitista ilmaa parvekkeella.
Fluoresoivalla maalilla ruiskutetut, teräslangasta taivutetut ihmishahmot heräävät uv-valossa eloon kuin aaveet. Läpikuultavat hahmot sulautuvat ympäristöönsä ja Sofiankadun miljööstä tulee osa teosta.
Taiteilija Alexander Reichstein on koulutukseltaan graafikko, jonka vaikutuksen voi nähdä tyylitellyissä hahmoissa. Teos on Lux Helsingin tilausteos.
Kuva: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Alexander Reichstein (s. 1957) on moskovalaissyntyinen taiteilija, joka on asunut ja työskennellyt Helsingissä vuodesta 1990 lähtien. Reichstein tekee taidetta usein lapsille ja lasten kanssa. Taiteilijan tuotantoon kuuluu mm. lastenkirjoja, veistoksia ja installaatioita – lisäksi Reichstein on suunnitellut isoja interaktiivisia näyttelyitä museoihin. Taiteilijan töitä on esitelty laajasti ulkomailla mm. Islantia ja Japania myöten. Reichsteinin kuvittama kirja Gondwanan lapset sai Finlandia Junior -palkinnon vuonna 1997. Vuonna 2008 taiteilijalle myönnettiin lastenkulttuurin valtionpalkinto.
Osoite: Pohjoisesplanadi 1
Suuri, sisältä päin valaistu teos yllättää katsojansa. Ensivaikutelmana on kaunis ja lumoava öinen kaupunkimaisema, mutta teoksen materiaalin tarkastelu vie sen teemat syvemmille tasoille. Medicine City on tehty kymmenistätuhansista tyhjistä, alumiinisista lääkepakkauksista. Jokainen lääkepakkaus on murtunut eri tavalla, joten teoksen jokainen ikkuna näyttää erilaiselta.
Teos kertoo yhteiskuntamme medikalisaatiosta. Myös kaupunki voi toimia lääkkeenä yksinäisyyteen ja valo lääkkeenä pelkoon. Pimeässä kaupungissa jokaisen ikkunassa olevan valon takana on ihminen. Esplanadin lavalla teos on kuin pienoiskaupunki oikean kaupungin keskellä.
Teoksessa on arviolta 22 000 lääkepakkausta. Teoksen valmistaminen kesti kahdelta taiteilijalta kuusi kuukautta.
Medicine City on ollut esillä aikaisemmin Tampereen taidemuseossa, SUOMESTA-galleriassa Berliinissä sekä Kuopion taidemuseossa. Se nähtiin myös Lux Helsingin Lux IN -näyttelyssä Kaapelitehtaalla vuonna 2014.
Kuva: Marina Ekroos
Esitysaika: 17-22
Antti Pussinen (s. 1984, Tampere) on kuva- ja äänitaiteilija, joka on kiinnostunut erilaisista ympäristöistä ja niiden vaikutuksesta ihmisiin. Taiteellaan Pussinen pyrkii luomaan ympäristöjä, jotka vaikuttavat katsojaan tunteiden, muistojen ja assosiaatioiden kautta. Erityisesti kaupunkiympäristö on taiteilijan mielestä kiinnostava ihmisyyden ja toleranssin koelaboratorio. Kaupungissa ihmiset joutuvat elämään rinnakkain, eikä samanmielisten kavereiden sekaan piiloutuminen onnistu.
Martta-Kaisa Virta (s. 1984, Paimio) on taiteilija ja kuvittaja. Virran taide on soljuvaa tajunnanvirtaa, jossa yksi taiteellinen ratkaisu johtaa toiseen. Virta hahmottaa maailmaa piirtämällä: taiteilijan käden jatkeena toimivat kynä, tussiterä ja mustepullo.
Osoite: Esplanadi
Jättimäiset työvalaisimet ovat karanneet suuresta toimistosta kaupungille pitämään hauskaa. Valaisimet asettautuvat Esplanadin puistoon, kuin ne olisivat olleet aina siellä: ne muuttavat ympäristönsä värikkäillä valonsäteillään erilaisia näkökulmia korostaen.
Lampounette perustuu mittakaavan muutokseen, jossa työvalaisimet on paisutettu monimetrisiksi ulkovalaisimiksi. Lampounetten esikuvana ovat olleet maailmankuulut arkkitehtilamput, jotka pääsevät nyt suurina versioina valloittamaan uusia paikkoja. Äärimmilleen taivutettuina valaisimet ovat jopa seitsemän metriä korkeita. Valaisimien juurelle voi myös istua.
TILT-ryhmän näyttävät kitch-teokset ovat vierailleet valofestivaaleilla mm. Arabiemiraattien Sjarjahissa, Ranskan Lyonissa, Kiinan Pekingissä ja Belgian Brysselissä.
Kuva: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
TILT on ranskalainen taiteilijastudio, joka keskittyy valon tutkimiseen ja valon vuorovaikutukseen taiteen, arkkitehtuurin ja tilan kanssa. TILT haluaa vaikuttaa näkökulmaan ja kokemukseen, joka ihmisillä on tietystä paikasta. TILT inspiroituu luonnosta ja jokapäiväisestä elämästä: teokset pyrkivät luomaan huumorilla ja runollisuudella sävytetyn unenomaisen valtakunnan.
Osoite: Parkkihallin sisäänkäynti Erottajankadun ja Bulevardin risteyksessä.
Nowhere pyrkii kuvittelemaan paikan jossakin – paikan, jota ei voi koskettaa, mutta jonka voi tuntea.
Nowhere voi viedä meidät mihin tahansa: se on mahdollisuus ja utopia.
Nowhere on sijainti, joka tekee pilaa itsestään.
Nowhere on piilossa, mutta silti vahvasti paikalla.
Nowhere puhuu siitä, mitä emme voi nähdä.
Sanalla Nowhere on jokaiselle eri merkitys. Sana on sekä kysymys että vastaus. Keskellä ei mitään on aina jotakin.
Teos on saanut innoituksensa pitkistä automatkoista vanhempien auton takapenkillä, kun ohi lipuvat halpojen motellien valot, myöhäisillan elokuvateatterit ja punaisten lyhtyjen alue. Nowhere kertoo samaan aikaan melankoliasta ja toivosta.
Teoksen lamput ovat samanlaisia perinteisiä hehkulamppuja kuin Belgian läpi vuosittain kulkevilla markkinoilla olevat lamput ovat. Ne muistuttavat ajasta ja paikasta, johon emme voi palata, vaikka haluaisimme.
Teos on ollut esillä lukuisissa eri tapahtumissa Alankomaissa, Belgiassa ja Puolassa. Nyt Nowhere koristaa Alvar Aallon suunnittelemaa Erottajan parkkihallin sisäänkäyntiä, joka tunnetaan myös Erottajan paviljonkina.
Kuva: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Nathalie Chambart (s. 1982) on belgialainen kuvataiteilija. Taiteilijan monipuolinen työ sisältää valoteoksia, valokuvia ja julkisen tilan teoksia. Chambartin aiheina ovat vaatimattomat tai unohdetut asiat: hän tekee taidetta aiheista, jotka ovat suoraan edessämme. Jokainen voi tehdä teoksista oman tulkintansa.
Osoite: Bulevardi
Tunnelmallinen lyhtypuisto Lantern Park syntyy tällä kertaa Ruttopuistonakin tunnettuun Vanhaan kirkkopuistoon. Mukana on kaikkiaan noin 250 lyhtyä. Myös puiston valaistus muuttuu osaksi tunnelmaa.
Aikaisemmilta vuosilta tuttujen lyhtyjen lisäksi mukana on taide- ja muotoilualan opiskelijoiden valmistamia uusia lyhtyjä. Lisäksi mukana on Slush-kasvuyritystapahtuman talkoolaisten tekemiä elektroniikkakierrätyslyhtyjä sekä Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan ONOMAn jäsenten Tuli & Valo -tapahtumaan luomia lyhtyjä.
Lyhtyjen valmistuksessa vain mielikuvitus on rajana: esillä olevista lyhdyistä voi löytää esimerkiksi tiskiharjan, silinterihatun, pussinsulkijoita, kertakäyttömukeja, karamelleja ja skootterikypärän.
Lyhtypuisto toteutetaan yhteistyönä Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston opiskelijoiden kanssa. Puistoa kuratoi valosuunnittelija Mia Kivinen.
Kuvat: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Osoite: Bulevardi
Color Park haluaa saada kävijät leikkimään valolla. Teoksen innoituksena ovat värit: tuloksena on voimakas visuaalinen kokemus. Teoksen rauhallinen tempo toimii vastakohtana kiireelle.
Rauhallinen tunnelma luo tilaan lähes meditatiivisen tunnelman, jossa yleisö voi keskittyä valon kokemiseen ja tutkimiseen. Useiden interaktiivisten pisteiden avulla yleisö voi vaihtaa teoksen yksityiskohtien väriä liike- ja etäisyyssensorien avulla. Myös puiston Vanha kirkko valaistaan osaksi teosta.
Teos on Lux Helsingin tilausteos. Color Park ja Lantern Park muodostavat Vanhaan kirkkopuistoon yhtenäisen kokonaisuuden.
Teoskuva: Lauri Rotko
Kuva Kari Kolasta: Ville Kokkola.
Esitysaika: 17-22
Joensuulainen valotaiteilija Kari Kola (s. 1978) on ollut kiinnostunut valosta koko ikänsä. Kola on työskennellyt sekä esittävän taiteen, konserttien että festivaalien parissa, mutta erityisesti hänet tunnetaan suurten valoteosten toteuttamisesta ulkotilaan. Lokakuussa 2015 Kola toteutti Magical Garden -valoteoksen saarelle Prahan keskustaan SIGNAL-valotapahtumaan. Kolan teoksia on nähty myös valotapahtumissa Portugalissa ja Sloveniassa sekä YK:n kansainvälisen Valon vuoden 2015 avajaisissa Pariisissa. Lisäksi Kola on järjestänyt Aurora Carealis -valotapahtumaa Joensuussa.
Osoite: Annankatu 21
An' She Said Yea on tribuutti rockyhtye 22-Pistepirkon kappaleelle Onion Soup. Teos kertoo rock-musiikin ytimekkyydestä, naiviudesta ja jonkun tutun muiston välähdyksenomaisesta paluusta. Tunnistamisen ilo ja nostalgia ovat osa teosta: biisi lähtee soimaan lauseen tunnistavan katsojan päässä. Visuaalisena innoituksena ovat toimineet myös vanhat valomainokset.
Teoksen merkitys on sittemmin muuttunut muistomerkiksi, kun yhtye ilmoitti jäävänsä määrittelemättömän pituiselle tauolle kesäkuussa 2015.
Bar Loosen ikkunassa nähtävä teos on Mustosen järjestyksessään toinen, lähes identtinen versio samasta teoksesta. Teoksen ensimmäinen versio on nähty aikaisemmin Galerie Pleikussa Berliinissä, Tukholmassa Supermarket-taidemessuilla sekä Mäntän kuvataideviikoilla.
Lux Helsingissä teos on Mustosen mukaan parhaimmillaan, koska se pääsee esille korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin rajalla olevaan ympäristöön, Bar Loosen ikkunaan. Taiteilijan mukaan korkeakulttuuri ja populaarikulttuuri ovat varastaneet toisiltaan niin kauan, ettei rajan määrittely ole enää tarpeellista.
Are we gonna have tonight some onion soup?
Esitysaika: 17-22
Kalle Mustonen (s. 1979) on helsinkiläinen kuvanveistäjä, joka on syntyjään Lahdesta. Mustosen teoksissa populaarikulttuurin ikonit, kuten pääkallot, timantit ja puutarhatontut, houkuttelevat katsojan lähemmäs ottamaan selvää teoksen tummemmista sävyistä.
Osoite: Annankadun ja Kalevankadun risteys
CLOUD on interaktiivinen veistos, joka koostuu kuudestatuhannesta hehkulampusta. Hehkulamppupilvestä riippuvat sadepisarat ovat lamppujen katkaisijoita, joita vetämällä yleisö saa valot syttymään tai sammumaan. Iloisen ja leikkisän teoksen luota poistuu poikkeuksetta hymyileviä kasvoja.
Teoksen käytetyt hehkulamput on kerätty kanadalaisten taiteilijoiden naapurustosta tavallisilta asukkailta. Yleisön aktiivinen osallistuminen on tärkeä osa myös valmista teosta: yleisö on esimerkiksi saanut pilven vilkkumaan salamoinnin tavoin vetämällä katkaisijoista yhtä aikaa.
Teos on saanut uusia merkityksiä nyt, kun hehkulampuista on luovuttu Euroopan unionissa ja lukuisissa muissa maissa. Mihin olemme menossa seuraavaksi?
CLOUD hyödyntää universaalia kuvastoa, joka ymmärretään ympäri maailman. Sadepilvi on jokaisen tuntema asia kielimuurista, kulttuurieroista ja maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta.
Teos on nähty useissa valotapahtumissa ympäri maailman muun muassa Alankomaiden Eindhovenissa, Israelin Jerusalemissa, Portugalin Cascaisissa sekä Singaporessa.
Teoskuvat: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Kanadalaiset Caitlind r.c. Brown & Wayne Garrett työskentelevät monipuolisesti eri taiteen lajien parissa. Yleisön osallistuminen ja uudenlaiset materiaalit ovat olennainen osa teoksia: leikkisät teokset kutsuvat yleisön kokeilemaan ennakkoluulottomasti. Keskeistä taiteilijoiden työssä on ennen kaikkea muutos. Taiteilijoiden teoksia on ollut esillä gallerioissa, museoissa ja festivaaleilla ympäri maailmaa.
Osoite: Annankatu 30
Annantalon pihaa ja julkisivua koristava värien ja muotojen leikki herää henkiin, kun yleisö saa kävellä teoksen valojen keskellä. Kulkemalla valon edestä katsoja voi nähdä oman varjonsa osana teosta – osana maailmaa, jossa elämme.
Teos on vastaääni sille kyyniselle ja kapeakatseiselle maailmankuvalle, joka valtaa alaa Suomessa ja Euroopassa. Elämää ei voi määritellä matemaattisena yhtälönä, eikä yhteiskunnan arvoja taloustieteen kaavoilla. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä sitä sellaisena tule katsoa. On uskallettava nähdä se värien ja muotojen kirjo, joka rikastuttaa jokapäiväistä elämäämme.
Teos saa innoituksensa vuonna 1886 kansakouluksi rakennetun ja nykyään lasten ja nuorten taidetalona toimivan rakennuksen historiasta. Teoksen nimi on lainattu karttakirjan otsikosta ja valonlähteinä käytetään muun muassa piirtoheittimiä.
Teos on Lux Helsingin tilausteos.
Kuva: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Immanuel Pax (s. 1988) on helsinkiläinen valotaiteilija, jonka teoksia on nähty niin teatterin lavalla kuin kaupunkitilassakin. Taiteilijan ensimmäinen pysyvä valotaideteos Än, yy, tee, NYT! on esillä joulukuusta 2015 lähtien Myllypurossa Orpaanportaan varrella päiväkoti Neulasen kohdalla. Immanuelin valoteoksia yhdistävät paikkasidonnaisuus ja vuorovaikutteisuus. Teokset toteutuvat vasta yleisön osallistumisen kautta.
Osoite: Annankatu 30
Valoleikkipuisto kutsuu kaikenikäiset kokeilemaan, mitä kaikkea valolla voi saada aikaiseksi. Valoleikkipuistossa voi mm. hoitaa kaamosväsymystä, valomaalata, seikkailla valoviidakossa ja mennä aivan YM PÄ RI. Kirjakahvilassa voi nautiskella kaamosjuomia ja näyttelyssä By – Olipa kerran kylä on esillä taloja, joihin voi astua sisään.
Valoleikkipuistossa tarjolla:
Lue lisää Valoleikkipuiston osa-alueista klikkaamalla yllä olevia linkkejä!
Vapaa pääsy. Valoleikkipuistoa tukee Innolux Oy.
Kaksi ylintä kuvaa: Mauri Tahvonen.
Alin kuva: Lauri Rotko
Esitysaika: 17-22
Partners
